Oikaisu Vartin Menot -tietoihin

Vartin Menoissa 30.11. lehdessä on  lähdetiedossa olleen virheen takia mainittu perjantaina 2.12. virheellinen tapahtuma-aika Kouvot-Seagulls-koripallo-ottelulle. Peli pelataan vasta sunnuntaina 4.12. kello 17 Mansikka-ahon urheiluhallissa. Pahoittelemme virhettä.

Movember-viikset jatkossakin kiellettyjä

Varuskunnissa ei jatkossakaan nähdä Movember-viiksiä. Maailmanlaajuisessa Movember-kampanjassahan miehet antavat viiksien kasvaa marraskuun ajan. Tammikuussa puolustusvoimissa astuu voimaan uudistettu yleinen palvelusohjesääntö, ja siinä kielletään edelleen parta ja viikset varusmiehiltä.
Varusmiesten hiustyyli on jakanut mielipiteitä. Jatkossa tästäkin asiasta on entistä tarkemmat ohjeet.
– Miesten hiusten on oltava edelleen lyhyiksi ja siistiksi leikatut sekä kammatut. Sotilasta ei voida käskeä ajattamaan siilitukkaa tai päätään kokonaan kaljuksi. Kaikki erikoismallit, kuten ”irokeesi” ja kaikenlaiset hiuskuviot tai muuten huomiota herättävät hiusmallit ja leikkaukset ovat kiellettyjä epäsopivina. Miesten ja naisten hiusten räikeä värjääminen esimerkiksi shokki- tai neonvärein on kielletty, kertoo Haminan reserviupseerikoulun apulaisjohtaja, everstiluutnantti Pekka Halonen.
Hän on käytännössä vetänyt palvelusohjesääntöjen päivitysprojektia. Uudet ohjeet syntyivät Haminassa iltaisin ja päivätyön ohessa puolessatoista vuodessa.
Varusmiesten hiusmuodista kiistellään nykyisin hyvin harvoin.
– Tämä hiusasia on ehkä vähän myyttikin. Varusmiehet eivät narise hiusmuodista. Minun aikanani korviini ei Karjalan Prikaatissa ole kantautunut yhtään tapausta, jossa olisi ollut erimielisyyttä hiusten pituudesta. Nykynuoret ovat fiksuja ja tietävät pelisäännöt jo etukäteen, toteaa Karjalan Prikaatin esikuntapäällikkö, eversti Sami-Antti Takamaa.
Naisvarusmiehillä sallitaan jatkossakin pitkät hiukset, mutta ne on aina pidettävä sidottuina esimerkiksi nutturalle.
Naisten pitkistä hiuksista käytiin polemiikkia 90-luvun puolivälissä, kun laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta tuli voimaan. Pitkät hiukset arvioitiin tuolloin työturvallisuusriskiksi, jos ne sotkeutuvat ja tarttuvat esimerkiksi makuuammunnassa aseeseen.
– Pitkät hiukset ovat tietynlainen palvelusturvallisuuden riski, mutta turvallisuuskysymys on hoidettu sillä, kun ne eivät saa olla vapaana, sanoo Utin Jääkärirykmentin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Jaakko Särkiö.
Koruja ei varusmiehillä nähdä jatkossakaan. Kaikki korut ovat kiellettyjä työ- ja palvelusturvallisuuteen sekä sotilaan siisteyteen vedoten.
– Kihla- ja vihkisormuksia sekä ammattisormuksia voi Karjalan Prikaatissa käyttää, mikäli ne eivät vaaranna palvelusturvallisuutta, eversti Sami-Antti Takamaa toteaa.
Palvelusohjesäännössä on ajantasaistettu syrjintää, kiusaamista ja sukupuolista häirintää koskevia määräyksiä. Kiusaamistapauksiin joudutaan uusia sääntöjä valmistelleen everstiluutnantti Pekka Halosen mukaan puuttumaan harvoin puolustusvoimissa.
Karjalan Prikaatissa varusmieskoulutuksessa käy vuosittain noin 5 500 miestä ja naista.
– Tapauksia on alle kymmenen vuodessa. Kiusaaminen ei ole ongelma – johtuneeko sitten ryhmäkiinteydestä, joka joukkoihin muodostuu, arvioi esikuntapäällikkö Sami-Antti Takamaa.
Muutaman kerran vuodessa kiusaamista ei kyetä selvittämään varuskunnan sisällä ja asia etenee käräjäsaliin.
Tänä vuonna Vekaranjärvellä on ollut yksi tällainen tapaus.
– Henkilö oli tuntenut tulevansa erään kurssin aikana kiusatuksi muutaman muun kurssilaisen taholta. Hän ilmoitti asiasta henkilökuntaan kuuluvalle ja siitä aloitettiin esitutkinta. Koska tutkinnassa oli sana sanaa vastaan ja näyttö ei riittänyt SOTRL:n puitteissa, niin asia siirrettiin käräjäoikeuden päätettäväksi, Takamaa kertoo.

Utissa ei varsinaisia kiusaamistapauksia ole tullut ilmi viime vuosina.
– Tähän ovat vaikuttaneet menettelytapamme. Jo alkuvaiheessa varusmiehille kerrotaan epäasiallisen kohtelun ilmoitusmenettelystä. Kaikilla varusmiehillä on mahdollisuus kertoa tuntemuksistaan  ja käydä suoraan keskusteluja joukkueenjohtajan, komppanian päällikön, sosiaalikuraattorin tai  rykmentin  papin kanssa. Kynnys on hyvin matala. Kiusaamiseen suhtaudutaan vakavasti, eikä asioiden selvittelyssä odotella, esikuntapäällikkö Jaakko Särkiö sanoo.
Simputtaminen eli esimiesaseman väärin käyttö on harvinaista nykyisin, ja siinä on nollatoleranssi.
– Simputuksen poistossa on onnistuttu jo vuosien ajan tosi hyvin. Siihen ei ole ”aikaa”. Koulutus on niin vaativaa, toteaa esikuntapäällikkö Sami-Antti Takamaa toteaa.

Uuden palvelusohjesäännön mukaan epäasiallinen kielenkäyttö ja säädytön puhetapa ovat kiellettyjä. Säädyttömänä puhetapana pidetään alatyylisiä ja -arvoisia ilmaisuja ja termejä.
– Tähän mennessä on oikeastaan toimittu jo tässä hengessä. Karkea kielenkäyttö on kielletty niin henkilökunnalta kuin varusmiehiltäkin. Tietysti, jos se kirosana lipsahtaa vaikka sormen jäädessä oven väliin, niin ei pelkän kirosanan käytöstä siinä kohdassa oikein voi rangaista, eversti Sami-Antti Takamaa sanoo.

Hannu Helineva

Jaalaan ja Myllykoskella omatoimikirjastot

Jaalan ja Myllykosken kirjastot muuttuvat maalis-huhtikuussa omatoimikirjastoiksi Kouvolassa. Tähän mennessä vastaava muutos on toteutettu Haanojan, Inkeroisten ja Elimäen kirjastoissa. Myöhemmin kaavaillaan myös Valkealan ja Korian kirjastojen muuttamista omatoimikirjastoiksi.
Omatoimikirjastoiksi siirtyminen tarkoittaa, että jatkossa lähikirjastoissa voi asioida henkilökohtaisten palveluaikojen lisäksi omatoimisesti myös viikonloppuina sekä päivittäin varhain aamulla tai myöhään illalla.
Tulevaisuudessa perinteisiä kirjastoja Kouvolassa ovat vain Kouvolan pääkirjasto ja Kuusankosken kirjasto.
Normaalin aukioloaikansa lisäksi pääkirjasto on lisäksi auki arkiaamuisin yhdeksästä kymmeneen omatoimisille asiakkaille.
Kouvolassa on jouduttu siirtymään omatoimikirjastoihin aikuisväen lautakunnan asettamien säästötavoitteiden takia. Viime keväänä se päätti, että kirjastojen on säästettävä 600 000 euroa henkilöstö- ja muista kuluista vuoteen 2020 mennessä.

Hannu Helineva

Joulu tuo valoa

VARTIN KYSYMYKSET Olgan joulu -kirjan kirjoittajalle Olga Temoselle.

Mitä joulu merkitsee sinulle?
– Hyvää aikaa perheen kanssa. Tunnelmaa ja valoa pitkään talveen. Olen ehdottomasti jouluihminen, ja alan odottamaan joulua jo lokakuussa.

Mitä asioita pitää olla joka joulu?
– Kuusi tietenkin, jouluruokaa ja paketteja. Ne nyt vähintään!
 
Mikä on joulun herkin hetki?
– Kyllä se varmaan on se lasten odotus siinä kohtaa, kun pukki voi tulla minä hetkenä tahansa. Heitä jännittää ja samalla he ovat kamalan innoissaan.

Miten kaupunkijoulu ja maaseutujoulu eroavat toisistaan?
– No maalla ainakin joulu tuntuu enemmän, koska se konkreettisesti tuo valoa pimeään. Ei meillä päin ainakaan näe öisin mitään syksyllä ennen kuin on aika sytyttää jouluvalot.

Miten rauhoitut jouluna?
– Syön hyvin, koitan olla stressaamatta ja keskityn vain olennaisiin jouluvalmisteluihin. Jos ei ehdi siivota kaikkia komeroita, niin mitäs sitten.

Mitä asioita et voi sietää joulussa?
– Kyllä mä taidan sietää aikalailla kaikkea. Ehkä joulun valittajia. Eihän sitä ole pakko juhlia.

Miten loihdit joulutunnelman vartissa?
– Haen pihakuusesta muutaman oksan ja laitan ne maljakkoon. Keitän glögiä, himmennän valoja ja sytytän muutaman kynttilän. Jaan hetken minulle tärkeiden ihmisten kanssa tai heitä ajatellen.

Hannu Helineva

Olga Temonen kertoo Olgan joulu -kirjastaan, Kuusankosken kirjasto, to 1.12. klo 18

Viikon lukijakuva

Jakelureklamaatiot

05/2800 4650 tai 05/2100 5650

(arkisin klo 6.00 – 8.30)

Kaakon Viestinnän varhaisjakelu

 

 

 

Klikkaamalla "Kaupunkilehdet kiitos!" -kuvaa, voit imuroida Sanomalehtien liiton sivulta tekstin postilaatikkoosi tai oviluukkuun, jolloin kotiisi jaetaan vain kaupunkilehti, mutta ei suoramainoksia.