Heikki Turusen vierailu siirtyi tiistaihin

Keskiviikon Vartin ennakkojutusta poiketen Heikki Turusen ja Antti Heikkisen vierailu Kouvolan pääkirjaston kirjailijaillan tapahtumassa on siirtynyt ensi viikkoon. Kirjailijat nähdään Kouvolan pääkirjastossa yleisötilaisuudessa vasta tiistaina 25.4. kello 18 alkavassa tilaisuudessa.

Luteet palasivat suomalaiskoteihin

Kun nukumme syvintä unta aamuyöllä, kutsumaton vieras kömpii monessa kodissa samaan aikaan apajille. Se on lähtenyt liikkeelle lattialistan raosta, pistorasian kolosta, tapetin repsattavasta saumasta tai patjan alta. Se iskee ihoon ja alkaa imeä verta. Kun vatsa on pullistunut, se hiippailee takaisin kätköönsä. – Lutikka eli seinälude on käynyt ruokailemassa.
Hyvin nukutun yön jälkeen asukas ihmettelee aamulla pientä kutinaa tai kirvelyä niskassaan. Jollekin yövieraan purema on aiheuttanut allergisen reaktion ja paiseen, jonka hoitoon tarvitaan kortisoni- ja antihistamiinivoidetta.
Luteen puremaksi joutunutta lohduttaa tieto siitä, ettei syöpäläisen tiedetä tähän mennessä levittäneen tauteja Suomessa.

Sotien jälkeen luteet olivat varsin yleisiä meillä. Rautasängyt ja DDT-pohjaiset tuholaismyrkyt pitivät hyönteiskannan kurissa. Myöhemmin 80- ja 90-luvuilla luteet olivat jo harvinaisia ötököitä kodeissa.
DDT:n käyttö kiellettiin monissa maissa. Suomessa kielto tuli voimaan 70-luvun puolivälissä sen ihmisille ja ympäristölle aiheuttamien haittojen takia. Kymmenen vuotta sitten Maailman terveysjärjestö salli hyönteisiin tehoavan DTT:n käytön hyönteismyrkkynä malaria-alueilla.
Nyt Suomessa on ludeongelma, mutta se ei ole vielä yhtä paha kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.
– Osallistuin Lontoossa kansainvälisille torjunta-alan messuille, jossa amerikkalainen esitelmöitsijä näytti hurjia videoita koteihin pesiytyneistä luteista. Yksi tapaus oli kahden herrasmiehen koti, jossa asui heidän lisäkseen noin miljoona ludetta. Kun peiton kulmaa nostettiin, sen alla kuhisi satoja luteita. Esitelmöitsijä arvioi, että Euroopassa ludeongelma on noin viisi vuotta jäljessä Yhdysvaltojen tilanteesta, kertoo iittiläinen yrittäjä Manu Backman Täystuho Oy:stä.
Hän on työssään nähnyt ludekannan räjähdysmäisen kasvun.
– Kun 12 vuotta sitten torjuimme ludeongelmia noin pari kertaa vuodessa, nyt luteita käydään hävittämässä pari kertaa päivässä. Ludekannan kasvu on maailmanlaajuinen ongelma. Meillä onneksi ilmasto auttaa hieman luteiden leviämisen estämisessä, hän sanoo.
Luteet tulevat koteihimme yleisimmin matkatavaroiden mukana ulkomaan matkalta.
Syöpäläisen kotiutumiseen ei vaikuta asunnon siisteys tai siivottomuus. Sitä ei kiinnosta lika, vaan ihmisen veri.
Syöpäläisen havaitseminen kodissa on vaikeaa.
– Punaruskeat ja litteät luteet lymyilevät yleensä ravinnon lähellä eli ne eivät ole kovin monen metrin päässä sängystä. Koska hyönteistä ei yleensä näe päivällä, voi sen olemassaolon päätellä ulostejäljistä ja esimerkiksi eri kehitysvaiheista jäljelle jääneistä luteen vanhoista nahoista, Manu Backman kertoo.
Jos syöpäläisiä on vain hyvin vähän omakotitalossa, niiden torjunta on mahdollista ilman ammattiapua. Ensin kannattaa imuroida hyvin huolellisesti kaikki mahdolliset raot sängyssä ja sen läheisyydessä. Imurin pölypussi on syytä hävittää saman tien.
Sen jälkeen raot ja mahdolliset lymyilypaikat on myrkytettävä torjunta-aineilla. Lisäksi kotiin matkatuliaisina tuoduista muutamasta luteesta on helppo päästä eroon erityisillä ludeansoilla, johon hyönteinen tarttuu jaloistaan.

Luteet kuolevat, kun niiden ruumiinlämpö nousee 52:een lämpöasteeseen tai laskee – 18 pakkasasteeseen. Talvella lievemmässä pakkasessa lude vaipuu horrokseen ja heräilee lämpimien säiden tullessa.
– Jos epäilee luteiden pesiytyneen matkatavaroihin, paras tapa hävittää syöpäläiset on pakata kaikki matkatavarat jätesäkkiin ja saunottaa ne sekä matkalaukku ylälauteella vähintään 80-asteisessa saunassa noin kolme tuntia. Säkin suu pitää olla tiukasti kiinni, etteivät luteet pääse pudottautumaan lattialle, opastaa Manu Backman.
Mikäli omat konstit eivät riitä, tarvitaan ammattilaisen apua. He ruiskuttavat luteen majapaikat, lattialistat, seinänkolot ja sängyn rakenteet torjunta-aineella. Kerrostaloissa luteiden hävittäminen on toteutettava yhtäaikaa kaikissa asunnoissa.
– Ruiskutus on tehtävä kolme kertaa kahden viikon välein, koska normaalilämpöisessä asunnossa luteen munat kehittyvät hyönteiseksi 9 – 14 vuorokaudessa. Alle 20 asteen lämmössä tämä kehitys hidastuu ja voi viedä viikkoja, hän sanoo.
Yrittäjä Manu Backman ei itse pidä ludetta ihmisille mitenkään vaarallisina, ja vertaa sitä lähinnä hyttyseen.
– Onhan se tietenkin hyvin ikävää, jos tietää, että petikaverina on kutsumaton vieras, hän sanoo.

Hannu Helineva

Vartti Kymenlaakso muuttuu KS-Keskiviikoksi

Kaakon Viestintä alkaa julkaista toukokuun alusta uusia kaikkiin talouksiin jaettavia Keskiviikko-lehtiä. Lehti korvaa Kouvolan, Kotkan ja Haminan seudulla ilmestyvän Vartti Kymenlaakso -lehden.
Kymen Sanomien ja Kouvolan Sanomien tilaajat saavat Keskiviikon päätuotteen liitteenä. Lisäksi lehti jaetaan varhaisjakelualueella kaikkiin ei-tilaajatalouksiin. Lehden yhteenlaskettu levikki ja jakelumäärä on Kotkan, Kouvolan ja Haminan seudulla 96 750.
Keskiviikko on pääasiassa loppuviikon tapahtumatietoihin keskittyvä lehti, jossa kerrotaan kaikista paikallisista tapahtumista ennakkoon. Keskiviikkoon sijoitetaan lisäksi viikon tv-ohjelmatiedot, paikallisia uutisia sekä ruoka- ja hyvinvointiaiheista sisältöä.

Vartti Kymenlaakson lisäksi vastaava muutos tapahtuu myös Etelä-Karjalassa ja Mikkelin seudulla, joissa yhtiön ilmaisjakelulehdet muuttuvat Keskiviikoiksi.
— Haluamme siirtää tuotteitamme varhaisjakeluun, ja samalla synnytämme uuden laadukkaan, suuren volyymin tuotteen. Keskiviikko palvelee alueen asukkaita loppuviikon aktiviteettien suunnittelussa. Samalla haluamme antaa paikallisille tapahtumajärjestäjille mahdollisuuden kertoa kattavasti yleisötilaisuuksista, Kaakon Viestinnän toimitusjohtaja Jarmo Koskinen perustelee.
Keskiviikon päätoimittajina toimivat maakuntalehtien päätoimittajat Petri Karjalainen, Timo Laitakari, Eeva Sederholm ja Päivi Taussi.

Tomi Tiilikainen

Ruusuilla tanssimista

VARTIN KYSYMYKSET  tanssin valtakunnalliselle läänintaitelijalle ja tanssitaiteen tohtorille Isto Turpeiselle.

Tanssin päivää juhlitaan Kouvolassa puolentoista viikon päästä. Mitä silloin tapahtuu?
– Juhlaesitys vedetään Kouvolan teatterin pienen näyttämön klubilla lauantaina 29.4. kello 15.30 alkaen. Tähän liittyy tanssin tutumisjamit kello 10 ja katutanssijamit kello 13 Studio Dance Pitin tiloissa. Tanssin päivä on kansainvälinen tapahtuma eli tämä Kouvolan setti on osa maailmanlaajuista tapahtumaa.

Miten ajauduit tanssin pariin?
– Muistan 1960-luvulta, kansakouluajoilta, tamburiinia paukuttaneen luokanopettajan, joka opetti marssimaan. Se tuntui seitsenvuotiaasta hyvältä. Kymmenen ikäisenä näin televisiosta tanssia ja ehdotin sitä vanhemmilleni. Eivät ihan ymmärtäneet, ”mitä se poika tahtoi?” Voimistelevan tyttöystävän mukana menin Tamara Rasmussenin tanssikouluun ja loppu on historiaa.

Millaista ruusuilla tanssimista työsi on?
– Monipuolista sekä kiihkeää ja intensiivistä. Läänintaiteilijan työ on projektin johtamista. Toisaalla olen tutkijatohtori, jonka kohteena on tanssivat pojat ja lapset sekä taidekasvatuksen tasa-arvo. Eipä ole tylsiä päiviä!

Mikä tekee tanssista tanssitaidetta?
– Katsoja tai yleisö. Esimerkiksi sosiaalinen tanssin muuttuu katsojalleen taiteeksi. Olen ihaillut Mäntsälän lavalla taitavia tanssijoita taiteena ja toisaalta näyttämöllä, vaikkapa Kouvolan teatterissa, jossa on tulossa tangomusikaali Satu-
maa.

Millainen tanssi tekee sinuun vaikutuksen?
– Taito on yksi vaikuttava elementti. Toisaalta se, että tanssilla on sanottavaa ja tekijöillä kyky sanoa se. Yksi vahva tekijä on puhuttelevuus, että voi jatkaa esitystä vaimon tai ystävien kanssa höpöttämällä siitä tuntitolkulla – tai jopa väitellä.

Mikä saa sinun tanssijalkasi vipattamaan?
– Sosiaaliset tilanteet, joissa on mahdollisuus tanssia. Olen toiminut pitkään opettajana ja ohjaajana, se on aktiivisen olemiseni parasta aikaa. Joskus, kun on kirjoittanut tuntitolkulla, on hyvä vähän revitellä.

Millaisen tanssin loihdit vartissa?
– Itselleni itseni näköisen kertomuksen hetkestä, jossa toinen näkee välähdyksen itsestään. Lasten kanssa toimiessa etsimme kohdan, jossa tanssija toteutuu omana persoonanaan tässä meidän yhteisessä tanssimaailmassa.

Hannu Helineva
Tanssin päivän tapahtumia, Kouvolan teatteri ja Studio Dance Pit, la 29.4.

Viikon lukijakuva

Jakelureklamaatiot

05/2800 4650 tai 05/2100 5650

(arkisin klo 6.00 – 8.30)

Kaakon Viestinnän varhaisjakelu

 

 

 

Klikkaamalla "Kaupunkilehdet kiitos!" -kuvaa, voit imuroida Sanomalehtien liiton sivulta tekstin postilaatikkoosi tai oviluukkuun, jolloin kotiisi jaetaan vain kaupunkilehti, mutta ei suoramainoksia.