Rottasotaa maatiloilla ja kodeissa

Kellojen pitäisi soida, kun pihapiirin hangessa on rotan jäljet. Rotta on etsimässä syötävää tai pesäpaikkaa itselleen. Sitä kiinnostavat tunkiot, ruuantähteet, linnunsiemenet, viljavarastot, rehut, seinäeristeet ja vaikkapa keittiökaappisi sisältö. Rotta tulee rakennukseen jopa vain 12 millimetrin reiästä. Se pystyy syömään reiän betoniin, puuhun, teräsverkkoon ja muoviin. Se jyrsii sähköjohtoja ja aiheuttaa vikoja.
Kun rottia on muutama, niistä voi vielä päästä eroon kotikonstein. Jos olosuhteet ovat otolliset ja ravintoa riittää, kahdesta rotasta saattaa Suomessa kasvaa vuodessa sadan rotan populaatio. Rotanpoikanen alkaa lisääntyä alle kahden kuukauden ikäisenä.

Olosuhteet ovat olleet otolliset rotille. Takana on leuto talvi ja lämmin syksy. Viime talvena lumen alla maa oli paikoin kaivuukelpoista rotille.
Nyt niitä on enemmän kuin moneen vuoteen ja tuholaistorjuntayrityksillä on ollut kiirettä.
– Viimeisten 15 vuoden aikana pienempiä rottakeskittymiä on ilmaantunut silloin tällöin, mutta nyt tuntuu, että niitä on joka puolella Etelä-Suomea – Kouvolassa, Kotkassa, Lappeenrannan ja Lahdessa – eikä vaan pienellä alueella. Enää ei puhuta kymmenistä rotista, vaan helposti sadan yksilön populaatioista esimerkiksi maatiloilla, sanoo yrittäjä Manu Backman Tuholaistorjunta Täystuhosta.
Hän kertoo äskettäin olleensa maatilalla, jossa oli ainakin sadan rotan populaatio. Jyrsijät olivat nakertaneet traktorin sähköjohtoja, sotkeneet paikkoja ja ulostaneet viljan sekaan.
– Yhdessä viljasiilossa oli rotankolo, ja useita tuhansia kiloja viljaa jouduttiin tuhoamaan polttamalla. Vahingot ovat mittavia, jos rottia ei poisteta ajoissa, Backman toteaa.

Ammattilaiset torjuvat rottia etupäässä lukittavilla laatikoilla, joissa on myrkkysyöttejä.
– Myrkky on käytännössä verenohennuslääkettä. Eläimelle tulee jano, ja se lähtee yleensä ulos etsimään juotavaa ja kuolee sinne, hän kertoo.
Myrkkyyn kuolleet rotat eivät ole kovin suuri riski kotikoirille tai -kissoille.
– Koiran pitäisi syödä useita raatoja, ennen kuin sille aiheutuisi vammoja. Toki kyseessä on myrkky, ja kotieläimiä pitää suojella siltä, Manu Backman sanoo.
Tuloksia rotanmetsästyksessä ei synny sormia näpsäyttämällä. Kun hiiri menee uteliaana tutkimaan juuston palaa muutaman minuutin päästä loukun asentamisesta, rotta on varauksellisempi.
– Rotta on varovainen ja fiksu. Se ei koske myrkkylaatikkoon viikkoon. Kun yksi rotta käy laatikossa, muut seuraavat, mitä sille tapahtuu, eivätkä mene laatikkoon heti perässä. Ne uskaltautuvat laatikkoon vasta päivän tai kahden viiveellä. Siksi myrkyt ovatkin hidasvaikutteisia, Backman toteaa.
Rotantorjuntajakso kestää noin kuukauden, jonka kuluessa lisätään syöttejä. Omakotitaloihin ja niiden pihapiiriin asennetaan muutama syöttilaatikko ja maatiloille ansoja asetetaan jopa 20 – 30 kappaletta.

Rotanmyrkkyä on saatavissa kaupoista, mutta kemikaalimääräykset ovat vaikuttaneet niiden koostumukseen.
– Jos kymmenen vuotta sitten on ostanut jonkin tietyn merkkistä rotanmyrkkyä, samanniminen tuote ei tänä päivänä ole koostumukseltaan samanlaista nykyisten kemikaalimääräysten takia. Se ei ole yhtä tehokasta kuin ennen, Manu Backman tietää.
Ammattilaisten käyttämissä tuotteissa on eroa hänen mukaansa myös maistuvuudessa.

Tukesin määräysten mukaisesti rottasyöttejä saa käyttää enintään vain 35 vuorokautta, jonka jälkeen myrkyt pitää poistaa.
Sen sijaan esimerkiksi maa- ja hevostiloilla sekä elintarviketeollisuudessa syöttejä on mahdollisuus käyttää jatkuvasti, jos kaikki muut rottien estokeinot on hyödynnetty.
– Itse näen, että nykyiset määräykset ovat yksi syy rottakannan lisääntymiseen, kun enää ei saa pitää rotanmyrkkyjä tuota 35 vuorokautta pidempään, Manu Backman arvioi.

Jos ravintoa riittää, jyrsijä saattaa kasvaa hyvinkin suureksi. Suomessa yleisimmän isorotan ruumis voi olla pisimmillään 29 senttiä ja pituutta venyttää lisäksi 23 sentin häntä.
– Kun tätä työtä tekee, eivät rotat pelota. Kerran, kun avasin syöttilaatikon, päälleni hyppäsi rotta. Se tarttui paitaan, mutta ei ennättänyt puraista. Se vähän säpsäytti. Jos rotan ahdistaa vaikkapa talon nurkkaan, se saattaa hyökätä pelottomasti päälle. Rotan puraisun seurauksena on mentävä välittömästi jäykkäkouristuspiikille ja lääkäriin, koska jyrsijät levittävät erilaisia tauteja, sanoo Manu Backman.

Hannu Helineva

Kouvolan syksyyn tangomusikaali

Kouvolan Teatterin uusi teatterinjohtaja Tiina Luhtaniemi on aloittanut työnsä tammikuun ensimmäisenä päivänä. Hänen mukaansa teatterissa on tärkeintä hyvä tarina, juoni ja koskettavuus. Katsojaa on tarkoitus syksyllä myös haastaa, sillä ammattiteatterin tehtävä on tarjota monenlaista, mutta viihdekin voidaan tehdä hyvin.
Teatterinjohtaja puhui teatterin kehittämisestä, jolla hän tarkoitti sitä, että sekä teatterin henkilökunta että kouvolalaiset voivat yhtä paremmin. Kiinnostus ihmiseen on se asia, joka häntä on vetänyt teatteriin.

Kouvolan Teatterin syyskaudelle on tulossa muun muassa tangomusikaali nimeltään Satumaa, joka kertailee Unto Monosen elämää ja tuotantoa.
Sillä on tarkoitus peilata suomalaisuutta, sitä mitä tango on 100-vuotiaalle Suomelle ja suomalaisille eri aikoina merkinnyt ja merkitsee. Tiina Luhtaniemi ohjaa itse Satumaan.
Syksyksi on tulossa myös farssi ”Näytelmä joka menee pieleen”.
Tiina Luhtaniemen mukaan tämä farssi ei voi mennä Kouvolassa pieleen, sillä täällä on farssin tekemiseen erittäin taitavaa henkilökuntaa.
Farssin tulee ohjaamaan Mika Nuojua.

Uusi teatterinjohtaja puhui laajemminkin erilaisista yhteistyövirityksistä, mutta konkreettisin lähiasia on kummiluokkien ja vanhainkotien kanssa yhdessä tehtävä esitys 100-vuotinen lapsuus. Tämä hanke on jo laitettu käyntiin.
Syksylle itsenäisyyspäivän tienoille on tarkoitus viritellä juhlahumua, mahdollisesti Suomi-iltamat tai jotain muuta.
Teatterinjohtajan tarkoitus on rakentaa teatteria siihen suuntaan, että sinne olisi helppo tulla, että se olisi osa kaupunkilaisten arkea ja juhlaa ja että teatteri olisi parasta Kouvolassa.
Ovien avaaminen yleisön suuntaan alkoi kevään ensimmäisen ensi-illan Vakavuusongelman avoimilla harjoituksilla, jotka harjoiteltiin teatterissa eilen tiistaina. Vakavuusongelman ensi-ilta on lauantaina tammikuun 21. päivänä.

Ritva Sorvali

Migillä stratosfäärissä

VARTIN KYSYMYKSET koelentäjän urasta kirjoja kirjoittaneelle Jyrki Laukkaselle.

Olet tehnyt elämäntyösi koelentäjänä. Mitä ominaisuuksia koelentäjältä vaaditaan?
– Koelentäjältä vaaditaan hyvää lentotaitoa, hyvää henkistä ja fyysistä kuntoa sekä hyvää lentotekniikan kuten aerodynamiikan, lento-ominaisuuksien, suoritusarvojen ja lentokoneen järjestelmien tuntemusta ja näihin vaikuttavien tekijöiden ymmärtämistä. Jonkinlainen varovaisuus eli riskienhallintakyky on myös tärkeää turvallisuuden kannalta.

Kuinka tarkkakorvainen koelentäjän on oltava?
– Kuulon tulee olla kunnossa ja se testataan vuosittaisessa lääkärintarkastuksessa. Epätavallinen ääni moottorilla on usein ensimmäinen oire kehittyvästä viasta. Pakkolaskuja on kertynyt seitsemän.

Mikä on ollut pahin tilanteesi lentokoneessa?
– Pahoja läheltäpiti-tilanteita on ollut useita. Vaikea sanoa, mikä on ollut pahin, kun niistä on kaikista selvinnyt ehjänä. Vain yhdessä tapauksessa moottorivaurion johdosta tehdyssä pakkolaskussa pellolle kone meni ympäri ja romuttui, mutta se ei ollut onnettumuusriskiltään pahin, vaikka päätyikin konerikkoon.

Millaisessa lentotilanteessa olet ollut tyhmänrohkea?
– Muutaman kerran on matkalennoilla näkölento-olosuhteissa tullut yritettyä jatkaa lentoa reitillä, vaikka pilvet ovat pudonneet puiden latvojen korkeudelle. Olisi pitänyt riittävän ajoissa nousta korkealle ja jatkaa mittarilentona tai kääntyä ajoissa takaisin.

Mikä on ollut upein kokemuksesi koelentäjänä?
– Upein kokemukseni koelentäjänä on ollut nousu stratosfääriin 21 000 metriin kaksinkertaisella äänennopeudella MiG-21F-13-hävittäjällä. Muilla kuin koelennoilla upein kokemus on ollut yksinlennot maineikkaalla P-51D Mustang -hävittäjällä Yhdysvalloissa.

Millaista matalalentoa eläkepäivät ovat?
– Eläkepäivät kuluvat vuosi kerrallaan. Kesä kuluu purjekoneilla ja vanhoilla sotakoneilla (Warbirds) lentäessä ja veneillessä Kotkan vesillä. Talvet sujuvat ilmailukirjoja tehdessä, uimassa Karhulan uimahallissa ja hiihtämässä, kun lunta kertyy lentokentän ladulle. Eläkepäivinä jatkuu myös edelleen pyöräily huhtikuussa 1955 12-vuotiaana ostamallani ja silloisten kavereideni Watsoniksi ristimällä SOK-merkkisellä polkupyörällä. Matkamittariin  kertyy vuosittain 3000 km ympärivuotisessa pyöräilyssä.

Mitä lentäjä saa lentonäytöksessä aikaan vartissa?
– Vartissa ehtii käynnistää, rullata, suorittaa lentoonlähtö, nousta aloituskorkeuteen, vääntää taitolentoa 6-8 minuuttia, tehdä lähestyminen ja laskun sekä rullata takaisin seisontapaikalle.

Hannu Helineva
Jyrki Laukkanen kertoo koelentäjän urasta Kotkan pääkirjastossa 16.1. klo 18

Viikon lukijakuva

Jakelureklamaatiot

05/2800 4650 tai 05/2100 5650

(arkisin klo 6.00 – 8.30)

Kaakon Viestinnän varhaisjakelu

 

 

 

Klikkaamalla "Kaupunkilehdet kiitos!" -kuvaa, voit imuroida Sanomalehtien liiton sivulta tekstin postilaatikkoosi tai oviluukkuun, jolloin kotiisi jaetaan vain kaupunkilehti, mutta ei suoramainoksia.