Oikaisu näyttelyjutusta

Vartissa 8.2.2017 julkaisimme Ritva Sorvalin Kohtaamisia kuvien äärellä -jutun Kouvolan Taidemuseo Poikilon näyttelystä. Tekstissä  taiteilijat olivat menneet sekaisin. Jutun kuvituksena oleva teos on Paula Tellan vuonna 2016 tekemä Coma Berenices. Paula Tellan teokset ovat taidemuseon yläkerrassa – ei Päivi Erosen. Erosen valokuvat ovat alakerran ylätasanteella. Pahoittelemme nimien sekoittumista.
Alla juttu korjatuilla tiedoilla:

Kohtaamisia kuvien äärellä

Kohtaamisia-näyttely Kouvolan taidemuseo Poikilossa 2.2.-13.4.2017. Taiteilijat Anne Tompuri, Päivi Eronen ja Paula Tella.

Kouvolan taidemuseon alakerrassa on näytillä lappeenrantalaisen Anne Tompurin suurehkoja tummasävyisiä maalauksia. Kasvot-sarjassa on kymmenkunta kasvokuvaa, joissa silmät erottuvat parhaiten.

Näyttelytilan ylätasanteella on imatralaisen Päivi Erosen valokuvia sekä kasvoista että elämän eri tilanteista. Siellä on useampikin kuva ihmisistä uimassa, muun muassa avannossa. Monissa kuvissa on nimenomaan naisia eri tilanteissa.

Yläkerran valokuvissa imatralaissyntyinen Paula Tellan kuvaa lähinnä ihmisten päätä ja heidän hiuksiaan. Kuvien päähahmo oli parturoinut itsensä kaljuksi, ja hänen päänsä ympärille oli eri kuvissa pyöritelty irtohiuksia eri muotoihin. Pääkuvien äärellä voi miettiä vaikka omaa hiushistoriaansa.

Näyttelyn avajaisissa Suomen Taitelijaseuran puheenjohtaja Markus Renvall puhui taiteen tekemisestä, kuinka vuorovaikutteista se on ja kuinka monialaista osaamista vaativaa. Jokainen näyttely on uusi seikkailu, uusi kokemus, jonka taiteilijat meille tarjoavat.

Renvallin mukaan meidän maailmamme tarvitsee taiteilijan silmää ja korvaa näkemään meidän elämäämme. On tärkeää, että jokaisella paikkakunnalla on omat taiteilijansa havainnoimassa sikäläistä elämää. Kulttuuria on tehtävä myös lähellä.

Taiteilija ei kuitenkaan voi pelkästään antaa: me kaikki olemme jatkuvasti sekä saamassa että antamassa. Myönteisessä ja kannustavassa sekä kokeilun sallivassa ilmapiirissä kukin paikkakunta kannattelee omia taiteilijoitaan.

Kouvolassa on yli 80 000 ihmistä, mikä on aivan riittävä määrä synnyttämään omaa kulttuuria. Kun tänne saadaan myönteisyyttä korostava ilmapiiri, syntyy yhä uusia taiteilijoita ja näyttelyitä. Jokainen näyttely uusintaa ajatteluamme, lopetti Renvall.  

Avajaisten taiteilijapuheenvuoron pitänyt valokuvataiteilija Päivi Eronen kertoi, että taiteilija tulkitsee paitsi omaa elämäänsä myös toisten elämää. Kuvien taustalla piilevät lähiympäristön lisäksi maailmankriisit ja politiikka, joista kaikista taiteilijan teokset kumpuavat. Meillä kaikilla on vain yksi elämä, joten tärkeää on sen kunnioittaminen ja kaikkein tärkeintä rakkaus.

Ritva Sorvali

Kohtalonhetket 2 600:ssa yrityksessä

Noin 2600 yrittäjää pohtii parhaillaan yritystoiminnasta luopumista viiden vuoden sisällä Kymenlaaksossa. Osa heistä ei löydä jatkajaa, ja yrityksen toiminta päättyy lähivuosina.
– Nämä ovat yrityksiä, joissa ei ole enää kasvuhakuisuutta. Näiden joukossa on pieniä yrityksiä, joissa yrittäjä on toteuttanut osaamistaan ja intohimoaan. Yritys on elänyt oman menestysaikansa ja tullut tiensä päähän, eikä sille ole jatkoa. Mukana on toisaalta yrityksiä, joista löytyy osaamista siirrettäväksi seuraavalle yrittäjälle, joka voisi toimintaa uudistamalla kehittää yrityksestä menestyksekkään, toteaa toimitusjohtaja Tiina Moberg Kymen Yrittäjistä.
Hän kertoo pohtineensa, miten tämänhetkisestä vahvasta start up -kulttuurista löytyisi yhtymäkohta yritysten sukupolvenvaihdoksiin.
– Näen, että tässä piilee mahdollisuuksia nuorille yrittäjille, kunhan ymmärretään, ettei vanhaa yritystä tarvitse jatkaa sellaisenaan, vaan toimintaa voi suunnata ja kehittää nykytarpeita vastaavasti. Jatkaja näkee enemmän vaihtoehtoja, miten uudella konseptilla edetään kohti parempaa kehitystä, hän sanoo.
Poistuvien yritysten korvaamiseksi Kymenlaaksossa tarvitaan ennakkoluulottomia uusia yrittäjiä ja kasvua vanhoissa yrityksissä.
Maakunnassa on Tiina Mobergin mukaan noin 2 500-3000 kasvuhakuista yritystä.
– Koska Kymenlaaksossa ei ole yliopistoa, täällä ei synny niin helposti yrittäjäyhteisöjä. Meillä on kuitenkin suhteessa saman verran nuoria yrittäjyyteen suuntautuvia ihmisiä kuin muuallakin, mutta onko meillä riittävästi kannusteita heille, hän pohtii.

Yrittäjyysilmapiiristä on puhuttu paljon etenkin Kouvolan seudulla, joka on erilaisissa ilmapiirikyselyissä menenestynyt varsin heikosti.
– Mielikuvia ei pitäisi lietsoa pelkästään vanhalta pohjalta, vaan meidän olisi nähtävä tämän hetken tarjoamat mahdollisuudet sekä löytää ne toimialat, jotka sopivat parhaiten tähän aikaan. Nyt on ruokittava positiivisuutta. Kymenlaaksohan sijaitsee yritysnäkökulmasta katsottuna maantieteellisesti erinomaisella paikalla ja edullisia toimitilojakin on tarjolla runsaasti, toimitusjohtaja Tiina Moberg toteaa.
Yritysilmapiirillä on merkitystä uusien yritysten sijoittumisessa. Jos yrittäjälle ei synny positiivista kuvaa alueesta, hän hakeutuu helposti muualle.
Mobergin mielestä opiskelunsa jälkeen yritystoimintaa suunnittelevissa nuorissa piilee potentiaalia.
– Moni heistä miettii sijoittautumista muualle. Ennen oli yliopistojen alla yrityshautomoja. Nykyisin on erilaisia ohjelmia, joiden piirissä toimitaan. Ehkä meidän olisi mietittävä, mikä yrityshautomomuoto sopii nykyaikaan ja nuorille yrittäjille. Vaikka sosiaalinen media tarjoaa erilaisia foorumeja nuorille yrittäjille, mikään ei korvaa kasvotusten tehtyä yhteistyötä ja saatua tukea uusien yrittäjien välillä. Yhä enemmän kaivataan niitä yrityspuolelle, jotka voivat tukea toisen toimintaa, hän sanoo.

Viime vuonna pohjoisen Kymenlaakson yritystilastot ovat varsin murheellista luettavaa.
Kouvolassa perustettiin 316 yritystä ja samaan aikaan kaupungissa lopetettiin peräti 524 yrityksen toiminta. Iitissä vastaavasti uusia yrityksiä syntyi 24 kappaletta ja vanhoja lakkautettiin 62.
Kinnon yhteyspäällikkö Leena Gardemeister toteaa, että toimintansa lopettaneiden yritysten suurta määrää selittää se, että Patentti- ja rekisterihallitus teki viime vuonna kertapoiston yrityksissä, joista ei ole saatu tietoa vuosikausiin.
Etelä-Kymenlaaksossa saldo oli kaikkiaan 93 yritystä plussalla.
Haminassa perustettiin viime vuonna 55 yritystä ja toimintansa lopetti 28. Kotkassa syntyi 196 yritystä ja suljettiin 145:n yrityksen ovet.
Miehikkälä sai viime vuonna 3 uutta yritystä ja 2:n toiminta lakkasi. Pyhtäällä rekisteröitiin 29 uutta yritystä ja kunnasta poistui 15 firmaa. Virolahdella sekä perustettiin että lopetettiin 7 yritystä.

Hannu Helineva

Maailman suurimmat purjelaivat Kotkaan

Maailman suurimmat purjelaivat ovat mukana ensi kesänä Tall Ships Races -tapahtumassa Kotkassa.
Satamassa piipahtaa lähes sata vuotta sitten rakennettu venäläinen 122 metriä pitkä Sedov-purjealus. Nelimastoinen parkki on maailman suurin purjelaiva ja sillä voi olla enimmillään 170 hengen miehistö.
Alus kävi  Kotkassa kymmenen vuotta sitten, jolloin sen 140 hengen elokuva- ja kongressisalissa järjestettiin Suomenlahti-aiheinen ympäristöseminaari.
Myös maailman toiseksi suurin, 113 metriä pitkä Kruzenshtern-purjelaiva sekä liki sata metriä pitkä täystakiloitu purjealus Mir ovat mukana kilpailussa.
Molemmat alukset ovat venäläisiä. Mirillä on enimmillään purjehtimassa jopa 200 miestä.
Suurten laivojen sarjaan osallistuvat niin ikään Omanin kuninkaallisesta laivaston 110 metriä pitkä kolmimastoparkki ja Rio de Janeirosta Brasilian laivaston 88-metrinen purjealus.
Omanin laivaston Shabab Oman II -alus on valmistunut vasta kaksi vuotta sitten. Laivassa on 90 henkilön miehistö.
Brasilialaisessa Cisne Brancossa on liki saman suuruinen miehistö. Laiva on 18 vuotta vanha.
Kesällä Kotkassa nähdään lisäksi muun muassa norjalainen 64 metriä pitkä Sorlandet, joka on maailman vanhin edelleen kulussa oleva täystakiloitu alus. Sorlandet on rakennettu vuonna 1927.
Tall Ships Races -tapahtuman kaikkein vanhin alus on 15-metrinen englantilainen kahvelikutteri Leila, joka on rakennettu vuonna 1892. Kotkan Tall Ships Races -tapahtumaan on tähän mennessä lmoittautunut 68 alusta, joista kaikkein suurimpia laivoja on 15.
Purjealukset saapuvat Kotkan Kantasatamaan heinäkuun 13. päivänä. Tapahtuman suojelijana on presidentti Sauli Niinistö.

Hannu Helineva

Uudet pellepelottomat

VARTIN KYSYMYKSET Kouvolan hacklabia vetävälle Raimo Kantoniemelle.

Kouvolan hacklab esittelee laitteitaan Kouvolan pääkirjastossa. Mikä on hacklab?
– Hacklab on tila, jossa tieteestä, teknologiasta ja digitaalisesta taiteesta kiinnostuneet voivat tavata, viettää aikaa yhdessä ja tehdä yhteistyötä. Kouvola hacklab on vielä virallistamaton, mutta nauttii hacklab.fi-”suojaa”. Jäsenmäärä on aika pieni, ja yritämme saada hacklab-ideaa Kouvolaan ja sen takia pidämme kirjastossa toiminnanesittelyä.

Mikä on mielenkiintoisin laite, jonka olet rakentanut?
– Kärkipäässä on ihan tavallisen Lidlistä ostetun voileipägrillin muuttaminen 0,5:n celsiusasteen  tarkkuudella toimivaksi ja automatisoiduksi pintaliitospiirilevyjen juotosuuniksi. Toisaalta kiinankielisillä ohjeilla 3D-printterin kasaaminen oli aika haastavaa.

Millaisella laitteella voisi voittaa hacklabien Suomen mestaruuden?
– Hacklabien välillä kilpaillaan monilla tavoilla, mutta robotti(auto)kisa tammikuussa kokoontumisen yhteydessä on top. Siinä robotin pitää selvittää 1 x 2 metrin helppo sokkelo, mieluummin autonomisesti. Voittajan on yleensä se, joka on nopein.

Mikä on ollut pahin vastoinkäyminen laitteen rakentamisessa?
– Yleensä se, kun laitteeseen kytkee sähköt, niin harmaa käyttövoimasavu poistuu rätisten ja voi jopa nähdä ilotulituksenkin.

Kuinka epäonnistumisen voi muuttaa voimavaraksi?
– Vanha ja toimiva mietelause ainakin minun kohdalla on tämä lentävä lausahdus Edisonilta: “En ole epäonnistunut kertaakaan. Päin vastoin, olen täysin onnistuneesti eliminoinut 10 000 huonoa tapaa valmistaa hehkulamppuja.”

Mitä olet oppinut Pelle Pelottomalta?
– Ettei Roope-Setään ja Aku Ankkaan ole luottamista.

Millaisen koneen suunnittelet vartissa?
– No vaikka juotosuunin. Tähän kysymykseen vastaamisessa meni kyllä yli 15 minuuttia.

Hannu Helineva
Hacklab Kouvolan laite-esittely, Kouvolan pääkirjasto, la 18.2. klo 11

Viikon lukijakuva

Jakelureklamaatiot

05/2800 4650 tai 05/2100 5650

(arkisin klo 6.00 – 8.30)

Kaakon Viestinnän varhaisjakelu

 

 

 

Klikkaamalla "Kaupunkilehdet kiitos!" -kuvaa, voit imuroida Sanomalehtien liiton sivulta tekstin postilaatikkoosi tai oviluukkuun, jolloin kotiisi jaetaan vain kaupunkilehti, mutta ei suoramainoksia.